En ole kovin hyvä kirjoittamaan blogia, tai muutenkaan. Haluaisin vain julkisesti tuoda esille ajatuksiani kayasta, vaikeasti tietoa löydettävästä uskonnosta... Se on ollut minulle hyvin tärkeä jo kahden vuoden ajan. Satuin löytämään Kayan erään toisen blogin kautta, joka on sittemmin poistettu. Kaya perustuu wiccaan.
Otin pienen esittelyn wikipediasta:
Wicca on 1900-luvulla syntynyt uuspakanallinenuskonto.[1] Muita wiccasta usein käytettyjä nimityksiä ovat noituus ja uusnoituus.[2]
Historia
Wiccan syntyyn vaikutti Charles G. Leland, joka julkaisi teoksessaan Aradia eli noitaevankeliumi (1899) kuvauksen Italiassa säilyneestä Dianaa ja hänen tytärtään Aradiaa palvovien noitien kultista.[3]
Wiccan kokosi perinteeksi ensin Gerald B. Gardner, joka väitti, että hänet oli initioitu Englannissa säilyneeseen coveniin eli yhteisöön vuonna 1939. Gardner julkaisi ennen Englannin noituuslakien purkamista (1951) salanimellä kirjan High Magic's Aid ja myöhemmin kirjat Witchcraft Today sekä The Meaning of Witchcraft. Gardner kirjoitti Doreen Valienten avustuksella rituaaliset ja muut tekstit aikaisempien rituaalien osien ja muiden tekstien (muun muassa Golden Dawn, Aleister Crowley) pohjalta. Tunnettu runo Wiccan Rede on Valienten käsialaa.[4] Myöhemmin Alex Sanders kehitti uskontoa ja julkisuuskuvaa ja perusti gardnerilaisesta perinteestä haarautuneen alexandrialaisen wiccan.[2]
1970-luvulta alkaen liikkeeseen vaikutti feminismi ja ekologinen ajattelu.[5]
Blogin kirjoittaja on aikoja sitten poistanut kirjoitelmansa, mutta hän ehti koskettaa monia. Hänestä tuli myös minun oppaani tällä tiellä. Voisin kai ennen jatkamista kertoa hieman lisää itsestäni? Olen 25-vuotias nainen, minulla on yksi lapsi, kaunis tyttäreni, joka sai alkunsa ikävällä tavalla... Tämä on ensimmäinen kirjoitelmani, joten saatan kuulostaa sekavalta, kun yritän tarttua ajatuksiin mahdollisimman nopeasti. Asun Helsingissä, työskentelen pesulassa, huollan lastani yksin, isää vastaan on nostettu syyte ja se on vienyt rahojani ja voimiani, tyttäreni on joutunut tämän kaiken keskelle, tunnen tarvetta suojella häntä.
En osaa sanoa mitään muuta nyt, mutta lupaan kirjoitella hieman selvemmin myöhemmin lisää. Hyvää itsenäisyyspäivää!
